Tiedättehän sen tunteen, kun haluaisi sanoa jotain, muttei osaa. Suomeksi Ebba ja Lina sanovat aina, mitä haluavat. Ruotsiksi Ebba ja Lina sanovat... jotain, mitä osaavat sanoa. Tämä johtaa mielenkiintoisiin tilauksiin ravintolassa, odottamattomiin vyöhykkeisiin Skånetrafikenin matkakortissa ja ajoittain tahattomaan totuuden venyttämiseen.
Detta har hänt på cafe:
Myyjä: Vad vill du ha för såsen? Vi har jlgoifnff, blue cheese, jpeskf, hehorj.
Ebba: Umm... Blue cheese, tack.
Lina: Ai otit sinihomejuustokastikkeen? Onko hyvä?
Ebba: Fuck. Mä inhoan sinihomejuustoa.
Detta har hänt på Skånetrafiken:
Myyjä: Du kan ha 6 zoner på samma pris som 5. Vilken vill du ha?
Lina: Okej, låter bra. Ja tar den.
Myyjä: Du måste välja mellan Fsoihfll, Fjubpnellfpstrand, Lomma och Osdfghaf. Vilken då?
Lina: Aah, okej... Välja... Alltså... Lomma!
Ebba: Mitä siellä Lommassa on, ku otit sen vyöhykkeen?
Lina: Ingen aning, varmaan peltoa. Se oli ainoa, minkä osasin sanoa.
Ebba: Looks like we´re goin on a field trip to Lomma.
Detta har hänt på gym:
En duktig men gammal idrottsman: Hejhej! Vem är du?
Ebba: Ööö... Jag heter Ebba. Jag kommer från Finland och är vän till Andreas.
Mannen (in very Danish accent): Vae find! Har hur daav studeraaar due?
Ebba, som studerar nationalekonomi: Umm... apua, mikä se on på svenska... Matte! Jag studerar matematik!
Mannen: Ojdå! Matematik!
Detta har hänt i Köpenhamn:
Random guys: Hey you! Where can we find a bar called the Jazz?
Lina: We wouldn´t know, we are from Sweden. Sorry.
Ebba: Miks sä valehtelit, että me ollaan Ruotsista?
Lina: Vahingossa! Piti sanoa, et me asutaan Ruotsissa. Came out wrong.
Ebba: Hyvä vaan, jag vill vara en äkta svensk!
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar